maanantai 30. kesäkuuta 2014

Keppitreeniä

Olen ottanut asiaksi nyt Milan kanssa treenailla noita keppejä. Siinä kun ei itseltä vaadita hirveästi vauhtia, niin homma sujuu aikas hyvin. Melko hyvällä mallilla alkaa jo olla aina pariin viimeiseen väliin asti. Jännästi Mila lopettaa yhtäkkiä vain sen pujottelemisen. Olen sitten avittanut vähän muuttamalla parin viimeisen keppivälin kulmaa. Muuten on suorat kepit.

Toisinaan tuntuu että Mila on jotenkin tyhmä, kun se ei meinaa tajuta noita. Kovalla kiireellä olisi menossa palkalle, mutta ei vaan jaksa/viitsi/kykene suorittamaan keppejä loppuun. Onneksi kuitenkin olen saanut myös niitä loppuun asti tehtyjä suorituksia, jotta on päästy palkkaamaan ruhtinaallisesti.

Ja olen myös osannut lopettaa treenin siihen yhteen tai kahteen onnistumiseen. Josko sinne pienen vesikoiran päähän jäisi pikkuhiljaa muhimaan ajatus siitä, että ne on vaan tehtävä loppuun palkan saadakseen :)

Elsa kuvas vähän videonpätkiä meidän keppitreeneistä:




Koirien ruokavalioon on tullut taas muutoksen tuulia. Paria kolmea hyvää nappulamerkkiä ollaan kokeiltu ja sopivatkin aivan hyvin muuten, mutta molemmilla tuntuu anaalit menevän tukkoon. Ja piereskelyäkin on havaittavissa ollut.

Ettakin on väliin saanut siis nappulaa, kun itsellä oli alkuvuodesta parin kuukauden vaihe (hyperemesis), etten kyennyt huolehtimaan edes itsestäni, niin oli miehen helpompi ruokkia koirat nappulalla.

Nyt koitamme skarpata ja molemmat koirat saavat tästä lähtien siis raakaruokaa. Nappuloita jäi varastoon jos tulee joku hätätarve, mutta muutoin koitamme nyt panostaa tähän täysipainoisesti. Toivotaan siis, että jää nuo ylimääräiset vaivat koirilta pois tämän ruokinnan myötä.

Tämän päivän posetukset:










sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Luonnetesti 7.6.

Eilen oli mitä jännittävin hetki mennä Ettan kanssa luonnetestiin. Testi järjestettiin Kangasalla. Videokuvat eivät ole kovin laadukkaat, koska neiti 7-v ei oikein aina pysynyt kameran kanssa paikoillaan. Pääosin kuitenkin taisi kaikki testialueet tulla videolle :) Tuomarina toimivat Marco Vuorisalo ja Heli Herranen, joista Marco oli se pääosin arvioija ja Heli toimi hyökkääjänä yms.

Ensimmäisellä videolla (klik) alkupuhuttelut/luoksepäästävyys/kelkka/puolustaminen/
sateenvarjo/tynnyri/pimeään huoneeseen meno

Alku oli niin Ettaa, "hau-hau-hau" kun mitään ei tehdä! Liiku nainen, tee jotain! :D Hieman oli hankalaa saada juteltua tuomarin kanssa, kun ei kuullut mitään. Ei se hirveästi tuomaria kyllä haitannut. Keppileikki tuomarin kanssa onnistui aivan hyvin, vaikka alkuun näytti ettei se meinaa leikkiä. Hyvin sieti jopa tuomarin pitää pään päällä kättä, mutta se kun tuomari löi kädellä keppiin, oli Ettalle liikaa. Eli ei aivan viimeiseen asti uskaltanut pitää puoliaan kepin kanssa.

Kelkkaan Etta reagoi välittömästi sen huomatessaan. Kovasti haukkuen ilmoitti vaarasta, mutta pakeni raukka-parka kun se tuli liian lähelle. Melko rohkeasti uskalsi kuitenkin tulla kelkkaa katsomaan kun se ei enää liikkunut. Huvitti, kun ne kelkan perässä tulleet kalja- ja limsatölkit kiinnostivat enemmän kuin se kelkka. Tuomari siinä vitsailikin jotain et onko tuttua juomaa :D Juu ei, meillä ei todellakaan koirat saa kaljaa, vaikka sitä välillä yrittävät kerjätäkin. Joka tapauksessa palautui kelkan hyökkäyksestä ihan ok, mutta kun siirryttiin seuraavan tehtävän alkuun ja Etta huomasi, että kelkkaa siirrellään, alkoi se taas sille haukkua.

Puolustushalua testattiin seuraavaksi. Jälleen haukulla ilmoittaa hyvin, mutta pakenee kun hyökkääjä tulee kohti. Näin itse arvelinkin tapahtuvan. Mutta erityisen iloinen olin siitä, että kun hyökkääjä tuli takaisin iloisena, otti Ettakin sen iloisesti vastaan.

Seuraavaksi kuljettiin seinän luo, jonka takaa räväytettiin sateenvarjo auki. Etta pomppas aika hyvin sivuun, mutta takaisin mentäessä meni itse rohkeasti tutkimaan äsken seinän takaa tullutta yllätystä. Ei siis jäänyt mitään pelkoa tilanteesta. Siitä jatkettiin tynnyrin ohitse, jonka rämähtämistä Etta toki säikähti, mutta oli enempi kiinnostunut siitä kuin että olisi pakoon lähtenyt sen pidemmälle. Tässä kohtaa esim. yksi saksanpaimenkoira veti ohjaajaa aivan täyttä häkää perässää pakoon, eikä olisi millään tullut katsomaan uudelleen.

Tästä hommasta jatkettiin pimeään huoneeseen. Oli hyvin jännittävää seurata Ettan toimia pimeässä. Tuomarit siis valottivat vähän taskulampuin, että jotain siellä näki. Etta tutki rauhassa tuomarit ne siellä kohdatessaan ja haki aika paljon turvaa naistuomarista. Etta haisteli ja kuljeskeli, kävi noin puolentoista metrin päässä musta, mutta kääntyi poispäin. Taas vähän tuomaria katsomaan ja istui tämän viereen. Siinä kohtaa meinasi kyllä naurattaa, kun toinen oli niin rauhassa ja hämillään. Sain onneksi pidettyä itseni hiljaa. Kohta Etta jatkoi matkaa ja pikku hiljaa lähestyi mua ja löysikin vihdoin. Ja voi kun se oli iloinen löytäessään :)
 

Toisella videolla (klik) seinä ja laukaukset

Seinään kiinnitettynä Etta piippaa, mutta melko rauhassa istuu. Tuomarin hyökätessä ei kyllä itseään uskalla puolustaa ollenkaan, raukka-pieni.

Vielä viimeisenä laukaukset. Liikkeessä laukauksen kuullessaan Etta ei siihen juuri reagoi. Toinen laukaus tulee kun seisoskellaan paikallaan, siitä lähinnä innostuu. Häntä heiluen käveltiin tuomarien luo, jotka ilmoittivat kokeen olevan ohi. Todella upeaa toimintaa Ettalta. Häntä toki kävi monessa kohtaa alhaalla, mutta aina kun tilanne oli ohi, häntä nousi. Läähättänytkään se ei yhtään stressaantuneesti, ainoastaan vähän kuumasta ilmasta johtuen.

Osasuoritusten tulokset

Toimintakyky +1 kohtuullinen
Terävyys + 1 pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 pieni
Taisteluhalu +2 kohtuullinen
Hermorakenne +1 hieman rauhaton
Temperamentti +3 vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma

Tuomari sanoi, että saisi enemmän olla rinta rottingilla puolustamisissa kun kerta aloittaa työn hyvin, mutta usko pettää. Sama juttu siinä taisteluhalussa, kovasti yrittää pitää keppiä omanaan, mutta kantti ei kestä aivan kaikkea.

Yhteispisteet +170

Etta pönöttää testin jälkeen

Milan juoksut alkavat vihdoin olla takana päin. Kyllä meinaa jo kyllästyttää kun 14 pv saa rättiä vaihtaa joka välissä. Huoh. No täytynee säästää vähän rahaa, ja leikkauttaa jossain vaiheessa. Niin ja näyttelyt jäävät väliin kyllä nyt tältä kesältä. Harkitsen loppuvuodelle jotain, sillä en pysty juoksuttaa kyllä yhtään koiria kehässä ja handlerin saaminen on hankalaa.