keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Seinäjoen kisat

Mila kävi viime lauantaina Niina Leinosen koulutuksessa. Videomateriaalia ei saatu, mutta toisaalta ei haittaa. Tehtiin sellaistakin tekniikka-vääntöä, että ei siitä hirveästi materiaaliksi olisi ollut, kun tehtiin paljon toistoja samoista jutuista. Treenit meni muutoin hyvin, ja Mila oli oikein aktiivinen ja motivaatio oli kohdillaan. Jes!

Katsoin tuossa noin vuoden takaisia agilityvideoita Milasta, ja voi pojat miten paljon vauhtia sen menoon on tullut lisää. On siis ollut erittäin kannattavaa tehdä töitä agilitymotivaation lisäämiseksi.

Loppiaisena käytiin Ettan kanssa agiliitelemässä kolme kisastarttia. Ekalta agilityradalta hylly. Heti toisen hypyn pakkovalssi jäi onnistumatta jostain syystä. Etta kävi melkoisilla kierroksilla, eikä malttanut lähdössä. Käveli ja pomppi ihan törkeästi eteenpäin. Toisella hypyllä se tuli siis ohjauksesta läpi. Jatkoin rataa kuitenkin eteenpäin... kunnes rima tuli alas. Se olikin sitten soronoo ja nähdään seuraavalla radalla.

Toinen agilityrata onnistui hieman paremmin, joskin lähtö ei sen kummemmin. Ettalle ei saanut minkäänlaista kontaktia, saati että se olisi istunut edes jotenkin aloillaan. Voi meidän kuumakallea! Videolta on niin hyvä huomata omat typerät ohjausvirheet, kuten näissäkin radoissa. Itse olen aina liian myöhässä! Ja Etta tuli törkeesti A:lta läpi, puomilta vielä törkeämmin (alastulolta vitonen) ja keinultakin karkasi. Huoh. Ei auta kun alkaa vahvistaa näitä kontaktejakin ja möllikisoissa koittaa moittia sitä karkailusta. Tulos tältä radalta siis 5. Sijoitus 4./13. Etenemä 4,44 m/s. Nolla-tuloksella oltais saatu toinen luva...mutta ei oikeastaan edes harmita.

Kolmas rata oli hyppäri. Lähtö edelleen yhtä kamala. Tällä kertaa pani maate, eikä noussut käskytyksestä huolimatta. En halunnut kuitenkaan ottaa hyllyä sen vuoksi, että olisin sen käynyt palauttamassa istumaan. Rata sujuu ihan ok, paria myöhästelyä lukuunottamatta. Tulos 0 ja sijoitus 1./9. Etenemä 4,7 m/s. En edes tajunnut, että oli ihan turha ilmoittaa hyppyradalle, kun siitä meillä jo yksi luva on. Joten tämä oli tälläinen vähän "turha" nolla. Uskomatonta, että voin edes sanoa niin, kun ennen se nolla oli vain kaukainen haave :D

Lauantaina mennään Mustasaareen kisaamaan kaksi starttia. Muihin kisoihin en ole sitten vielä ilmoittanutkaan. Parissa mölli-kisassa voisi tosiaan myös käydä.

***

Meillä kävi vieraita pari päivää sitten. On se hupaisaa huomata, miten nämä koirat arvostavat eri asioita. Annoin uudet herkkuluut vieraiden soittaessa ovikelloa, jotta ne eivät häsäisi niin kovasti uusien ihmisten kanssa. Vielä mitä, Mila hylkäsi luun saman tien ovikellon kuullessaan, sillä sehän tietää I-H-A-N-I-A  I-H-M-I-S-I-Ä!! Etta taas oli onnesta soikea, saaden rauhan syödä luutaan, kun kaikki muut häsäsivät eteisessä. Etta ei siis vaivautunut edes kurkkaamaan, ketä tulee. Ei voisi vähempää kiinnostaa, kun on tämä luukin syötävänä :) Mila sen sijaan häsäsi ja halusi tutustua, haki välillä luuta näytille uusille tuttavuuksille ja välillä vei pois. Häntä vispasi viimeisen päälle ja oli niin kivaa. Kylään tulleet pari lasta eivät halunneet silittää ja vähän epäröivät Milan lähestymistä, sai myös Milan vähän jännittämään. Mutta kun kukaan ei siitä piitannut, se jatkoi samaa luunsa esittelyä ja silitysten kerjäämistä vielä ison tovin. Milalle siis ihmiset ovat paljon tärkeämpiä, kuin ruoka. Ja Ettalle taas toisin päin. Hassuja.