torstai 20. syyskuuta 2012

Tähystysleikkaus

Ettalle varattu strerilointiaika on nyt peruttu ja vaihdettu toiseen. Päivä pysyy samana, mutta lähden Jyväskylän Palokkaan Keski-Suomen eläinklinikalle. Siellä tehdään tähystyksellä strerilointeja ja haluan ehdottomasti sinne. Se on koiralle vähemmän kivulias ja paraneminen käy paljon nopeammin. Miksi en siis valitsisi helpompaa tietä :)

Etta sai tänään käyttöönsä upouuden Back On Track verkkoloimen. Tätä koitamme nyt pitää lenkeillä ja lenkkien jälkeen. Lisäksi Piira käski tuota tassusidettä laittaa lenkkien ajaksi, jotta ranne välttyisi väärältä liikkeeltä.

Lenkkeilyt vain ovat melko säälittävän näköistä touhua. Etta peitsaa jos mennään hiljaa ja laukkaa heti jos mennään reippaammin. Ravia ei sitten millään. Viikon päästä pääsee ressu taas käsiteltäväksi, josko sitten vähän taas helpottaisi.

Pieni Etta näytti ihan mini-hepalta, jolla on loimi päällä ja pinteli toisessa jalassa :DD Loimi oli muuten ihan loistava päälle, mutta aavistuksen kiristää Ettan maatessa kun hännän laittaa sieltä reiän kautta ulos. Häntää kun kuuluu kantaa terhakkaasti ylhäällä :) Pitänee muistaa ottaa häntä pois sieltä esim. häkissä loimea pidettäessä.


lauantai 15. syyskuuta 2012

Piiran luento

Tänään käytiin meidän vesikoirayhdistyksen järkkäämällä Leena Piiran luennolla ja kyllä kannatti. Ihan loistava luennoitsija ja ennen kaikkea todella hyvää asiaa koiran kivusta ja sen tunnistamisesta.

Luennon päätteeksi muutama koira pääsi Piiran käsittelyyn, mukaan lukien Etta.

Lopputulema on se, että Etta on todella jumissa. Rintarangan alue täysin jumissa, etujalkojen liikkuvuus huono. Lanne jumissa ja vinossa, si-nivel kiusaa. Niska todella jumissa (loukannut joskus). Varmasti on Ettalla ollut päänsärkyäkin. Vasemman etutassun ranne löysä ulospäin (loukannut joskus?). Lisäksi nämä ongelmat ovat aiheuttaneet sen, että oikean puolen kylkilihakset olivat paljon vahvemmat kuin vasemman puolen ja Etta istui vinossa. Leena nosti Ettan tassuja niin että oikea etutassu ja vasen takatassu ylös, niin Etta ei pystynyt seistä kunnolla vaan meni ihan kieroon selästä ja horjui. Kun vaihdettiin vasen etu ja oikea taka ylös, koira pysyi ihan tikkusuorassa selän mitalta ja nätisti tasapainossa. Selkä on todellakin rikki. Leena ihmettelikin miten näin nuori koira voi olla näin jumissa. Huokaus.

Lisäksi Ettalla oli kylkien kohdalla valtava määrä nestettä. Minähän laitoin Ettan laihdutuskuurille viikko pari takaperin, kun se oli yhtäkkiä lihonut. Ei se mitään läskiä siis ollut vaan nestettä. Aineenvaihdunta on siis todella heikossa jamassa. Suuri syy on huonon vedenjuonnin. Nyt tehtäväksi tuli saada Ettalle vettä keinoja kaihtamatta (lähinnä jotain hyvää makua veden joukkoon) sekä lisätä ruokaan nokkosta ja parsakaalta. 

Etta parka kiljui kivusta sitä käsitellessä. Tokikin se kiljuu muutenkin normaaliin tyyliin, mutta kyllä huomattiin selkeästi miten sitä sattui ne tietyt kohdat.

En enää ihmettele yhtään, miksi meidän käännökset agilitykentällä on niin laajoja enkä harjoittelusta huolimatta saa koiraa tiukasti kääntymään. Korkean stressitilan nostama adrenaliinitaso suoritusten aikana ei ole antanut Ettalle mahdollisuutta näyttää kipuaan :(

Rimat tippuvat siitä syystä, että lihaksisto, nivelet, ranka ym. eivät anna Ettalle mahdollisuutta koota itseään hyppyjen välillä.

Mistä näitäkään taas tiesi etukäteen. Hieroja, jolla me ollaan käyty ei tietenkään ole huomannut näin syvällisiä asioita. Kyllä taas huomaa eron hierojan ja osteopaatin välillä. Tästä lähtien aletaan käydä osteopaatilla säännöllisesti, että saadaan tämä koira taas kuntoon ja kivuttomaksi. Ensimmäisen ajan varasin heti kahden viikon päähän.

Luennolla Piira kertoi leikkimisestä koiran kanssa. Tästä lähtien meidän koirille ei heitetä palloa tai keppiä saati mitään pitkän matkan päähän. Äkkipysähdys lelua kiinni ottaessa voi aiheuttaa välilevyongelmia. Vetoleikkejä leikitään ainoastaan koiran tasossa, niin että koiran pää on sen rangan jatkeena. Näin säästytään jatkossa niskavaivoilta.

Lisäksi aletaan jumppaamaan koirien niska- ja selkälihaksia päivittäin Leenan ohjeilla.
____________________________________________________________________________

Milan kanssa olen treenannut takaakierto-persjättöjä, takaaleikkauksia ja sivuirtoamista. Muutama päällejuoksukin on siinä sivussa tehty. Takaakierrolle olen yrittänyt saada etäisyyttä, ettei tarvis itse ihan kiinni siivekkeeseen mennä.

Varasin Ettalle sterilointiajan lokakuun toiselle viikolle. Se tietääkin sitten hyvin rauhallista eloa muutaman viikon, että tikit pysyy kasassa.

Mila pääsee 13.-14. lokakuuta Lehtosen Sannan koulutukseen. Huomasin tuossa miettiessäni, että Milahan on jo yli 8 kk, apua mihin tämä aika rientää!

Huomenna olisi ollut kisat, mutta joudumme nyt jättää ne ja kaikki tulevatkin kisat väliin. Treeneihinkään en uskalla nyt mennä ennen kuin koira on varmasti kunnossa.

Saisko sitä ruokaa jo?

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Etta on symppis!

Oman seuran agilitykisoissa tänään hurahtikin koko päivä. Piirinmestaruudet ratkottiin ja Ettakin pääsi päivän päätteeksi 1-luokkaan starttailemaan.

Hyvällä fiiliksellä mentiin radalle, ja Etta oli melko rauhallinen omaa suoritusta odotellessa. Tänään oli taas vaihteeksi rimanräiskintä-päivä -> kolme alas. Toiseen putkeen vienti oli hiukkasta vaille menossa väärälle suulle, mutta just ehdin korjata. Sen jälkeen hypyn rima tuli alas varmaankin mun huonon sijoittumisen takia? Todella tyytyväinen olen suoritukseen kokonaisuudessaan rimoista huolimatta. Kontaktit oli hienot ja tällä kertaa en jäänyt pysäyttelemään vaan Etta sai vapautuksen heti. Tulos siis 15 ja aika -12.74. Hienosti siis ehdittiin alle ihanneajan :)


Etta ja mä saatiin lisäksi Symppis 2012 -palkinto, jonka siis tuomari sai valita. Kuulemma Etta oli niin hauska kun oli kova haukkumaan ja silti meni niin hienosti... tai jotain sinnepäin, en ihan tarkkaan kuullut/muista :D Kiitän ja kumarran joka tapauksessa.

Mila mittattiin Maijun kanssa ja saatiin mittaa jotain 40 ja 43 väliltä. Eli jos se nyt ei enää kasvais nii kyllä se varmaan mediksi jäänee :)

Huomenna onkin taas maanantaitreenit...

lauantai 1. syyskuuta 2012

Takajalat ovat löytyneet!

Kokeilinpa huvikseni Milalle opettaa etujalkojen nostamista lasten seisomajakkaran päälle. Siitähän se idea sitten lähti, kun Mila vahingossa käveli jakkaran yli. Koitettiinpa naksutella vain takajaloista. Ensin siitä pienestäkin hipaisusta ja lopulta ne osuivat molemmat jalat sinne aivan loistavasti. Mila hoksasi myös oikeasti omistavansa takajalat, koska osasi taaksepäin ne nostella jakkaran päälle. Vau! Vähänkö huippufiilis, et osasin koiralle opettaa jotain tällaista.

 
 
Tästähän on pelkästään vain apua opetettaessa Milaa kontaktiesteille. Vaikka osaahan se jo nytkin niillekin tarjota kontaktia. Ajattelin vielä hioa tätä asentoa niin että kun tätä oikeaa paikkaa on vahvistettu riittävästi, alan vaatia sitä nokkimista myös tähän harjoitukseen.
 
Milan veljen blogista sain hyvän idean kun katselin jotain heidän koulutusvideotaan. Siellä nimittäin kouluttaja sanoi, että koira vapautetaan vasta silloin kun se pää pysyy maassa tai alkuun juuri sillä hetkellä kun on nokkimassa. Ihan hyvä tietää tässä vaiheessa jo tämä, ettei tarvi opettaa uudelleen.
 
Harmitti eilen kun ei ollut edes kännykkää mukana iltakävelyllä. Nimittäin olisi saanut niin hienon kuvan meidän pikku-Cesarista! Elsa käveli koirakuiskaajan elkein koirat nätisti molemmin puolin vierellä kulkien, kädet rentona ja pää pystyssä :D Yritetään toisella kertaa napsata tästä kuva!
Samaisella kävelyllä vastaan tuli nainen borderterrierinsä ja lastenvaunujen kanssa. Oli ihana huomata, että tämä nainen koulutti koiraansa (liian paljon tulee piittaamattomia taluttajia räyhä-koiriensa kanssa vastaan). Meidän sopivan hidas tahti antoi heille mahdollisuuden treenata vetämättä olemista ja ohitustilanteessa koira otti hienosti istuen kontaktia pyynnöstä ohjaajaansa! Etta ja Mila kulkivat Elsan kanssa hienosti ohi. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun Elsa sai ohittaa toisen koirakon omiaan taluttaen. Minä olin kuitenkin heidän ja toisen koirakon välissä ja kyttäsin koiria mahdollisen väärän käytöksen varalta. Etta kyllä osaa vallanmainiosti ohittaa, mutta Mila on vielä sellainen hötkyilijä, ettei malttaisi millään ohitella tutustumatta. :)