sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Myyn kanssa treenaamassa

Tänään treenattiin Ilonan ja Myyn kanssa. Radalla mentiin kepit moneen kertaan ja vähän jänskäsin miten monta kertaa Etta niitä jaksaa jankata. Koska kepit mentiin molemmista suunnista, laitettiin Ettalle yksi verkko molempiin päihin. Ilona palkkasi Ettaa namikupilla keppien jälkeen, joten Etta joutui keskittyä myös siihen että kepit pujotellaan loppuun saakka, vaikka se kippo siellä odottaa. Tosi mahtavasti Etta haki itse oikean välin ja pujotteli tosi hyvällä rytmillä. Pari kertaa koitettiin kepit myös ilman sitä viimeistä verkkoa. Nyt Etta ei näyttänyt yhtään turhautuvan, vaikka kepit aloitettiin alusta, jos viimeinen väli jäi pujottelematta. Ilmeisesti se namikippo oli sen verran kannattava palkka, että malttoi keskittyä. Sillä palkkaamista jatkamme siis tulevissa treeneissäkin.

Pituudelle pitää harjoitella mun sivuirtoamista, koska Etta tulee pituuden välistä pois jos minä vähänkään suuntaan vartaloa sivulle. Pallon avulla sain kyllä Ettan meneen reilusti suoraan koko pituuden, joten siihenkin lisää harjoittelua.

Ihan mahtavat treenit oli! Tässä vähän koirien puuhia treenien jälkeen. Jälkimmäisessä videossa yksi kateellinen lapsikin halusi kuvattavaksi... :)


Perjantain treeneissä harjoiteltiin paljon takaakiertoja. Radalla lähestulkoon kaikki hypyt piti kiertää takaa. Kotiläksyksi tuli harjoitella takaakiertoja niin, että Etta kääntyy ihan siivekkeen vierestä, eikä valu pitkälle. Myös keinuun tarvitaan reippautta. Muuten oli ihan mukavat ja onnistuneet treenit. Tulee itselle hyvä mieli, kun saa radalle tehtyä monta sujuvaa pätkää.

lauantai 21. tammikuuta 2012

Koulutusta...

Eilisissä treeneissä aiheena oli sivuirtoaminen. Etta irtosi yllättävän hyvin ja kauas. Yhden pitkän suoran jälkeen (putki-hyppy-pituus-hyppy) sain jopa takaakierron seuraavalle hypylle onnistumaan. Vau! Kepeille lähetettiin hankalassa kulmassa ja lisättiin siksi alkuun vielä toinen verkko, kun Etta ei sitä ekaa väliä hakenut kunnolla. Kepeillä rytmi oli hyvä ja vauhti kasvaa sitä mukaa, mitä varmemmaksi Etta tulee siitä miten ne viimeisetkin välit pujotellaan.

Tänään aamulla ajeltiin takas hallille Hanna Löytynojan koulutukseen. Rata vaikutti alkuun todella hankalalta, mutta ei se ehkä ollutkaan ihan niin paha.

Aloitettiin rata esteestä numero 3 ettei jäätäisi turhaan takkuamaan alkuun, joka olisi ollut hankala.

Okserin jälkeen piti saada Etta menemään putkeen, joten käänsin yläkroppaa voimakkaasti sisärataa kohti ja sehän meni sinne. Itse juoksin samalla hypyn 8 taakse tekemään pakkovalssia....ja minähän onnistuin siinä! Etta reagoi tosi hyvin mun yläkropan asentoon ja pakkovalssi onnistui ilmeisen oikein, kun rimakin pysyi ylhäällä! Jihuu! Siitä seuraavan hypyn taakse tekeen valssi ja lähetys putkeen. Uudelleen okserin kautta puomi-putki kohtaan, josta nyt puomille. Meni!

Kepeille vein niistolla ekaan väliin ja siitä Etta pujotteli loppuun hyvin. Päissä oli vain yhdet verkot. Tähän palkattiin koira ja tehtiin sama pätkä uudelleen.

Toisella kierroksella jatkettiin hypyltä 14, eli lähetys sinne ja vedätys 15 sekä niisto 16 ja koiralle palkka siihen. Tätä muutama toisto niin, että Etta kääntyi niistossa tiukasti. Rata olisi vielä jatkunut, mutta me lopetettiin tähän.

Tässä surkea piirros radasta:

Olin niin tyytyväinen meidän treeneihin! Etta oli ihan mahtava! Vaikka se haukkua louskutti, se malttoi oikein hyvin keskittyä siihen mitä tehdään.

Kontakteja meidän pitäisi nyt tehotreenata samoin kuin keppejä ollaan treenattu. Joten varailemaan aikaa hallille... Etta on,varsinkin puomilla, hyvin epävarma missä sen tulee pysähtyä ja se kyselee multa jo alastulon yläpäässä mitä tehdään.. Joten treeniä siihen! Muutoin puomi oli jo aika nopea. Hanna antoi hyvät vinkit kontaktien treenaamiseen, joten eiköhän saada tulosta aikaiseksi :)

lauantai 14. tammikuuta 2012

Poikia katsomassa

Olihan mielenkiintoista käydä katsomassa mitä Etta tuumaa pennusta. Hau! hau! hau! -pöyhkötti Etta ja taisi tuumata pennusta onko se kissa vai mikä. No isomman huutosession jälkeen Etta malttoi vähän tutustua ja alkoi reippaasti painia Rommin kanssa. Etta ei siis ota pentua mitenkään kovin nätisti vastaan, mutta ei se silti vihainen ole tai muutenkaan ilkeä. Vilkun kanssa leikit luisti entiseen tapaan vauhdikkaasti ja äänekkäästi.































perjantai 13. tammikuuta 2012

Keppitreenit

Maijun treenien aiheena oli kepit. Ja meille radalla oli hyvänä lisänä rengas ja muuri. Jälkimmäinen ei näytä tuottavan enää mitään ongelmia, mutta renkaan kanssa takkuillaan. No kohta mä meen ja teen kotiin oman renkaan, jolla voidaan harjoitella se varmaksi esteeksi. Kun vain ehtis nikkaroida.

Olipa jännä huomata miten minä vaikutan koiran käyttäytymiseen radan alussa. Menin muka varmistelemaan renkaan taakse ja näyttämään sitä reikää "mistä sun kuuluu hypätä". Ja näin ollen ehtisin ohjaamaan vielä oikeaan putkenpäähän. Vaan ei. Etta luuli että on kiire kun mä heti liikun eteenpäin ja ei sitten ehtinyt keskittyä siihen renkaaseen vaan suorinta linjaa putkelle ja renkaan sivusta. Ekan hypyn rima silti pysyi, vau! No Maijun kehotuksesta vaihdettiin Ettan lähtölinja ihan toiseen kohtaan, jolloin se joutui hypyn jälkeen kääntää itsensä linjalle ja näin keskittyä paremmin siihen renkaaseen. Myös mun piti jäädä rauhassa vastaanottamaan Etta hypyn jälkeen ja antaa sen rauhassa edetä renkaalle. Tämähän toimii! Ja Etta jopa haki itse hyvin putkea ja eteni sinne. Jihuu! Jotain tärkeää taas opittu. Kepeille ei siitä enää malttanut sitte mennäkkään... :(





Etta jaksoi keskittyä keppeihin neljä kertaa. Kepeillä on vielä 5 verkkoa, niin että päissä kahdet ja keskellä yksi vaihtelee paikkaa, jolloin jää jo kahdenkin välin aukkoja. Niihin se siis malttaa keskittyä vain muutaman kerran. Otettiin vielä myöhemmin keppejä uudelleen ja Etta oli kuin ei olisi ikinä niitä pujotellut. Hö. Toisaalta hyvä tietää, että uusia juttuja kepeillä voi kokeilla vain pari kertaa. Lopuksi hiottiin myös jotain kohtia paremmiksi ja nopeimmiksi noilla hypyillä. Mukavat treenit oli :)

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Kisaputki startattu

Tästä se sitten lähtee. Toivottavasti. Tänään siis päästiin starttaamaan eka möllikisa. Rataa ehdin tutkailla hyvissä ajoin ja tiesin sen kulun ennen rataantutustumista, kuten on neuvottu. Radalla ei ollut keppejä, keinua tai rengasta.

Radan alku meni juuri niin kuin pitikin ja sain Ettan hyvin A:lle. Alastulon jälkeen olin suunnitellut ehtiväni paremmin hypylle, mutta jostain syystä Etta otti siitä ekan kiellon. Putkeen meni hyvin ja siitä suoralle linjalle kohti toista putkea. Tässäkin Etta kielsi toisen hypyn, vaikka linja oli ihan suora. No jotain mä siinä tein sit varmaan väärin tai Etta ei malttanut keskittyä. Väli putki-hyppy-pussi-hyppy taas ihan ok. Muuria ennen yritin vähän kääntää Ettan linjaa suoremmaksi muurille ja ihan ok se sen ylittikin. Sitten taas ohjaaminen ilmeisesti herpaantui ja hypyltä kielto. Puomin ylösmenolta Etta tulee pois, mahdoinko itse lähteä liikaa keskikenttää kohti? Kontaktille pysähtyminen taas vähän valui, mutta ihan ok.

Ihan hyvä mieli kuitenkin jäi. Etta ei tiputtanut yhtään rimaa, mikä on myös erittäin hieno juttu. Vaikka tämä oli Ettalle ihan uusi tilannne (tuomari, ajanottajat, uusi halli jne), hyvin se malttoi keskittyä, eikä alkanut katsella muualle. Eikä mua edes loppujen lopuksi jännittänyt yhtään!

torstai 5. tammikuuta 2012

Kisajännitystä

Voi mahdoton, miten Etta jaksaa haukkua ennen radalle pääsyä. Rataa ei pääse suorittamaan ennen kuin istuu hiljaa, mutta silti neiti haukkuu sen minkä ehtii. Tympeää. Pitäisi asialle tehdä jotain, mutta mitä ja miten?

Keskiviikon treeneissä siis oltiin ja sillä kertaa keskityttiin valsseihin ja persjättöihin. Hyvinhän ne sujui molemmat, joskin valssi hypyn 2 jälkeen oli huono idea, joten persjättö oli siihen parempi. Etta suoritti esteet 7-5 hienosti ilman, että sen tarvi välillä kysellä, ja minä ehdin pinkoa hyvää vauhtia toiseen päähän, jotta Etta menisi oikeaan putkenpäähän. Ja sinnehän se meni, ja jopa irtosi sinne reilusti mun edelle. Wau!

Muurin (11) irtopalat sinkoilivat alas jos tein vähänkään jotain ylimääräistä liikettä (edes liikuin eteenpäin), joten siinä toimi hyvin se että ohjaan kädellä liikkumatta minnekään ja heti kun Etta on alas muurilta, ohjaan sen oikeaan putkenpäähän. Etta on kuitenkin enemmän mun perään, kuin lähtisi kovasti hakemaan esteitä (hyppy nro 13), joten kunnon tilan antaminen sopii Ettalle näköjään hyvin. Nuori kun on, ei se malta vielä keskittyä moneen asiaan yhtäaikaa.

Radan lopulla meinasi ongelmana olla Ettan irtoaminen viimeiseen putkeen (17). Aletaankin tästä lähtien palkaamaan sitä jonkun muun toimesta. Josko oppisi paremmin hakemaan esteitä.

Maijulle kiitos opettavaisista treeneistä jälleen kerran!














Tänään perjantaina olin radanlukuluennolla ja tekniikkakoulutuksessa, mutta harmikseni jouduin lähtemään kesken kaiken pois. Tuli esille todella järkeviä neuvoja mm. kisatilanteisiin, rataantutustumisiin ja yleensäkin kaikkeen.

Sunnuntaina olisi aikomus käydä starttaamassa ekat möllikisat, mikäli tällä kertaa ei mitään esteitä tule eteen. Koitamme saada suorituksen videolle, jotta näkisi miten sitä onnistuu koiraansa ohjata :) Tarkoitus on lähteä tekemään sujuvaa rataa murehtimatta sen kummemmin katsooko/arvosteleeko joku meidän suoritusta vai ei. Yritän keskittää kaiken energiani omaan suoritukseen ja Ettan ohjaamiseen järkeviä linjoja pitkin. Jos siinä samalla unohtuisi se jännittäminenkin... :D