sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Hannan valmennuksessa

Hanna Löytynojan valmennus oli tänään ja voi että miten niistä jäikään hyvä mieli! Mila osasikin jo vaikka mitä. Ja mä opin vaikka mitä.

Rata on ulkomuistista Paintillä väkerretty, joten mittasuhteiltaan ei ole mitenkään oikein.

Punaisilla numeroitua pätkää tehtiin ensin. Otin ykköshypyn kutsuhyppynä ja ohjasin siitä hypyille 2 ja 3. Takaaleikkaukseen 3-4 välille palkattiin alkuun ja lopuksi tehtiin palkaten vasta nelosen jälkeen.

Sinisillä numeroitu pätkä tehtiin pilkkoen pienempiin osiin. Ensin harjoiteltiin kakkoshypylle niistoa. Ja oivoi miten Mila oli pätevä!!  Seuraavaksi lisättiin putkeenmeno ja siitä edelleen 4 hypylle meno. Sen jälkeen lisättiin vielä hypyt 5 ja 6.

Seuraavaksi harjoiteltiin hypylle 9 niisto-persjättöä. Sujui kuin rasvattu, kunhan minä ensin sain käteni ja jalkani hallintaan. Mila kesti hienosti sen, että lähdin heti liikkeelle kun se vielä oli hypyllä. Superpentu! Lopuksi otettiin vielä pari kertaa koko pätkä sinisellä numeroidusta eli 2-10.

Oli niin kertakaikkisen hieno fiilis, kun Mila vastoin odotuksiani toimi 100 % mun kanssa eikä niin kuin yleensä treeneissä haahuillen. Siis me oikeasti mentiin 9 esteen rata ja Mila kuunteli mun ohjausta ihan mahtavasti! Vau! Ai niin, ja yksi pätkä saattoi joutua treenikaverin kameralle, joten mahdollisesti kuvamateriaalia tulossa jossain vaiheessa.
Huomiselle varasin Ettalle hieronta-ajan. Pääsee välillä hierojallekin, eikä vaan naksauttelijalle. Mila menee samaiselle ihmiselle hierontaan tammikuun puolella.

lauantai 8. joulukuuta 2012

Päällejuoksua ja tavoitteita

Itsenäisyyspäivä tuli vietettyä melko koiramaisesti. Puolilta päivin käväistiin mätsärissä ja illasta viikkotreeneissä. Voi kamala mitä Milan kehäkäyttäytyminen oli. Toisaalta ison syyn voin laittaa rouva tuomarille, joka lähestyi koiria juuri sillä "oikealla" tavalla etukumarassa suoraan koiran pään päälle. Mila pakitti ihan täysin ja meni paniikkiin tuosta kun tuomari yritti siitä asennosta vielä koskeakin! Joskus tekisi mieli sanoa tällaisille tuomareleille, miten koiraa olisi hyvä lähestyä.

Liikkeet meni hyvin ja iloisesti Mila juoksi edes-takaisin-liikkeen jälkeen tuomaria kohti, mutta taas se yritti kumartua suoraan päin. Arg! Sininen nauha saatiin. Sinisten ryhmässä tuomari sijoitti meidät jostain ihmeen syystä ykköseksi!?! Miksi? Itse en olisi sijoittanut koiraa, joka väistää noin lujasti tuomaria. Tuossa kehässä tuomari näytti katsovan vain koiran liikkumista? No olihan Mila tietysti niin nätti (jalat ja kuono hevosenpaskan sekaisessa turpeessa), joten se kauneus taisi olla se must-juttu. <3 Mila sai palkinnoksi maailman hienoimman pehmokilpparin ja sai kannella sitä pitkään suussa :)

Piti sit osallistua vielä BIS-kehäänkin, jossa vähän mietitytti miten kaksi muuta tuomaria saavat Milan reagoimaan. Toinen tuli suoraan edestä päin edellisen koiran luota ja se oli Milasta maailman ihanin ihminen! Toki koskeminen oli vähän inhottavaa, mutta Mila pysyi paikoillaan (lue: hötkyili innoissaan minkä ehti!). Toinen tuomari tuli suoraan takaapäin, joka edellisen tapaan oli aivan ihana.

Tämän jälkeen jäin miettimään, mikä siinä ekassa tuomarissa oli. Oliko Milan reagointiin syynä ainoastaan se, että tuomari nro 1 tuli rintamasuunta suoraan kohti ja vielä kumartuen päälle kun taas tuomarit nro 2 ja 3 tulivat kohti sivuttaissuunnassa. Niin ja nämä kaksi jälkimmäistä kyykkyivät koirien eteen, kun taas nro 1 ei kyykkynyt muuten kertaakaan ensimmäisten arvosteluiden aikana. Moni muukin koira pakitti alta pois.

Toinen vaihtoehto voi olla, että tuomari nro 1 ei tykännyt työstään ja sen energia oli niin huonoa, että Mila väisti. Toiset tuomarit juttelivat iloisesti koirille ja niiden energia oli varmasti paljon parempaa.

Summa summarum, pääasia, että Mila sai lopuksi kaksi hyvää kokemusta tuomareista. Niin ja maneesin vieressä olleista hevosista Mila ei piitannut yhtään, mikä oli aivan hieno juttu.

Illalla treeneissä harjoiteltiin päällejuoksua. Mä en osaa! Mä en ehdi! :( Saatiin kuitenkin muutama hyvä kohta onnistumaan. Mila kuitenkin onnistui vaikka minä en... :)

Johannan kanssa mietittiin tavoitteita/tekemistä vuodelle 2013
  • Etta pääsee taas harrastamaan ja saatais kroppa pysymään kunnossa
  • Kepeille häiriötä ja eri kulmat
  • Hypyille lähetykset varmoiksi (ohjaaja voi irrota)
  • Esteiden tarjoaminen (nakstuttelutreeni)
  • Molemmille rauhoittumisharjoituksia leikin ohella (leikki jatkuu vasta kun koira rauhoittuu)
  • Erityisesti Milalle istumisharjoituksia niin, että voin kiertää sen takaa ilman että se kääntää kroppaa (pään kääntäminen suotavaa)
  • Sivuirtoaminen varmaksi
  • Tokoliikkeitä
  • Verijälkeä (+ taippareihin Milan kanssa?)
  • Näyttelymenestystä
Lisätään listaan asioita, kun tulee mieleen :)

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Marraskuun juttuja

Hetki taas vierähti, että ehtii tänne kirjoittelemaan.... Tässäpä sitä sitten päivityksiä marraskuulta:

15. päivä viikkotreeneissä harjoiteltiin hyppy-putki-suoraa ja samalla putkeen lähettämistä. Lopuksi treenattiin keppikujaa.


 
22. päivä torstaina treenailtiin viikkotreeneissä. Päivän aiheena oli takaakierrot ja rengas. Mila oli vähän vallattomalla päällä ja rallatti miten sattuu. Loppujen lopuksi löytyi toki osasyy tuohon rallatteluunkin. Minähän seisoin hienosti Milan hyppylinjalla tai ainakin liian lähellä sitä! Onni on treenikaverit jotka mainitsee asioista ääneen... :)

Esteiden tarjoamista täytyisi harjoitella rutkasti lisää. Ja ylipäätään esteistä täytyisi saada se kiva juttu, eikä niin että kaikki muuta hallilla olijat on niitä "palkkoja".




 


Muuttokuorma vuokra-asunnolle vietiin perjantaina 23.11. ja melkoisen hyvin kaikki ovat tänne sopeutuneet. Milaa häiritsi alkuun kaikki ulkoa kuuluvat naapureiden äänet ja mikäli joku (tuttukin) tuli sisälle, niin sille piti pöhähdellä. Ahkeralla puuttumisella saatiin Mila tottumaan ajatukseen, että isäntäväki kyllä rähjää tarpeen tullen, koirien ei tarvitse vaivautua. Milahan on tietysti saanut aina-niin-hienosti-ovikäyttäytyneen-Ettan mukaansa, joten meinasivat molemmat pitää oven avaajalle melkoista ääntä. Nyt pöhähtävät kerran pienesti ovesta sisään tulevalle ja sillä siisti. Muut ulkoa tulevat äänet ovat jo ok. Vielä eivät ole naapurit valittaneet mistään, joten nähtävästi ovat päivisinkin hiljaa.

Lauantaina 24. päivä oli jälleen Sagi-valmennustreenit. Treenattiin ohjaajien muistia rakentamalla yksi rata, joka suoritettiin kolmella eri tavalla. Tosin me arvoimme kolmesta radasta vain kaksi suoritettavaksi. Radalla suoritettiin mm. pussi, josta Mila tuli läpi myös niin ettei kukaan pitänyt kangasta. Niin ja pöytää mentiin myös. Harmi kun ei ole mitään videomateriaalia näistä treeneistä. Lopuksi tehtiin Milalle taas sitä lelun ohittamista. Niin ja olihan meillä treenien alussa mukavat kuntotestit. Hyvä tietää, että kroppa on ihan surkeassa kunnossa. Huokaus. Tarttis tehdä jotain. Jalat oli muuten melkoisen kipeät seuraavat päivät sen kyykkyrääkin jälkeen :D


Tontilla työt sen kun edistyy. Sopiva kuntotreeni oli kannella noita harkkoja kahtena päivänä yhteensä neljä tuntia. Etta sai olla lauantaina mukana menossa. Se oli kyllä niin hassu saadessaan mitä ihmeellisempiä hepuleita. Juoksi yhtäkkiä täysiä sinne sun tänne ja taas takas :) Pitäähän sitä tietty vähän fiilistellä vapaudesta.

 
Päiviä myöhemmin oltiin pohjatöiden loppusuoralla ja Etta pääsi fiilistelemään "puomitreeniä". Se oli ihan innoissaan kiertämässä tallin kivijalkaa edestakaisin :D Ja Milaa kiukutti vieressä, kun se ei uskaltanut nousta tuonne ylös. Lapset sen sijaan kiipesivät hekin kivijalalle kiipeilemään. 
 
Molemmille koirille tuli myös hyvää alustatreeniä keikkuvien styroksien päällä ja takana näkyvän talon pohjan päällä olleen pressun päällä. Milakaan ei ollut onneksi näistä moksiskaan. Niin ja olihan tontilla kaksi kaivinkonetta, ison poran ääniä ym.
 
 
Ihmettelin suuresti miten järkevästi Etta otti vieraat miehet vastaan. Tontilla hääri oman isännän lisäksi kolme vierasta työmiestä ja Etta tyytyi heistä yhdelle haukahtamaan kerran tyyliin "et sitten lähentele tai koske!" ja jatkoi touhujaan kaikessa rauhassa. Olin kyllä yyber-tyytyväinen tähän muutokseen!  

29.11. viikkotreeneissä meni vähän paremmin ilman turhia pööpöilyjä, kun palkkasin Milan kädestä namilla. Joo tiedän, niin ei saa tehdä, mutta en halunnut että nämäkin treenit menee vain rallatteluksi. Nyt Mila keskittyi paremmin muhun, eikä vaan kouluttajaan tai muihin hallilla olijoihin. Jihu!

Treenien aiheena oli persjätöt ja takaakierrot, ja ihan ok ne menikin. Esteille hakeutuminen Milalle ei ole vielä varmaa, mutta eikö se tästä :) Harjoiteltiin myös takaakierron kautta keppikujalta edelleen putkeen. Hienosti Mila hakeutui eri kulmista kujalle ja päästeli taakseen katsomatta putkeen, jonka päässä odotti namikuppi.

Huomenna sit lisää treeniä... ja mahdollisesti mätsäri :)

maanantai 12. marraskuuta 2012

Hyviä uutisia

Etta ja Mila pääsivät tänään fyssarille. Ja voi miten mun tulikaan hyvä mieli! Molemmat koirat olivat suht hyvässä kunnossa. Milalla ei oikeastaan mitään nyt selän kanssa ja Ettalla ainoastaan lanne tiukka. Kokonaisuudessaan Etta kuulemma paljon rennompi ja vaikka selän liikkuvuus oli aluksi vähän tahmeaa, saatiin se pienellä käsittelyllä todella hyvin joustamaan.

Loppuvuosi pitäisi nyt tehdä paljon ravilenkkejä ja noin kerta viikkoon kunnon menoa metsässä tms maastossa ja mieluusti ylämäkijuoksua. Ja mikä parasta, tammikuusta alkaen saatais alkaa käydä ryhmätreeneissä (agility)!! Ihan huippua, mä ihan tosissani luulin, että se menee vähintään kesään asti ennen kuin voi edes katsoa esteisiin päin. Agility on kuitenkin niin hyvää lihasjumppaa, että se on hyvä ottaa mukaan kuvioon. Toki rimat saa pysyä medikorkeuksilla tovin.

Periaatteessa Ettan pitäisi kyetä taipumaan nyt normaalisti hypyillä, joten onkin aika mukava seurata miten lähtee menemään ja osaa reagoida tarvittavalla tavalla, jos käännökset ei sujukaan kuten pitäisi.

torstai 8. marraskuuta 2012

Viikkotreenit

Viime sunnuntaina 4.11. oli jälleen Sagi-valmennus. Tällä kertaa lyhyen matkan päässä. Treenasimme takaakierto-niisto-persjättöä, hyppyjä kaarevalla linjalla, takaakiertoa ym. Lisäksi estetreeninä pussia. Siitä vain ei meinannut tulla mitään, kun pussin päässä kangasta nostamassa ollut Maiju-koutsi oli NIIN rakas, ettei millään voinut keskittyä itse tekemiseen, vaan piti sylitellä ja pussailla!! :D

Milalle tehtiin myös lelun ohitustreeniä kolmion mallisessa kuviossa, jossa kolmion kärkiä olivat Mila, palkka (plus apuohjaaja) ja minä. Tehtävä suoritettiin niin, että päästäkseen lelulle, Milan oli toteltava ja tultava mun luokse pyörähtämään ohjauksella mun ympäri. Alkuun teki hankalaa, mutta muutaman toiston jälkeen Mila tuli hienosti ensin luokse. Tätä tulisi harjoitella kotona lisää. Taas yksi hyvä tehtävä, mihin voi käyttää lapsia avuksi :)

Toiseksi kotitehtäväksi tuli hypylle naksuttelu. Eli koiraa opetetaan tarjoamaan esteen siivekkeiden läpi juoksemista oma-aloitteisesti. Miten mahtavaa aivojumppaa! Kolmanneksi kotitehtäväksi saimme kujakepit. Eli ihan vain läpijuoksua suoralla kujalla, muutamia toistoja.

Ja edelleen tehtävänä kohottaa omaa kuntoaan, sillä teimme treenien alkuun PIIP-testin, jonka olen tehnyt Maijun treeneissä viimeksi noin puoli vuotta sitten. Tulos parani vajaalla minuutilla, muistaakseni aika oli jotain 00:04:30? Eli vielä on paljon petrattavaa siihen naisille hyvään aikaan, 10 minuuttiin! No, onneksi suunta oli kuitenkin ylöspäin ja kestävyyskunto parantunut keväästä. 

Tänään alkoivat sitten viikkotreenit, mahtavuutta! Treeniporukka on hyvä ja koutsi mieluinen. Aloitimme ihan pienellä treenillä, jotta koutsi sai tutustua millä tasolla kukin menee. Milalle perus kutsu suoraan putkeen meni ok, mutta lähetys mutkaputkeen ei meinannut onnistua. On siis treenattava huisisti lisää lähetyksiä! Ja juurikin sitä esteille hakeutumista.

Mila ei hallista ollut moksiskaan, vaikka on käynyt siellä viimeksi noin 3-kuisena. Ihana huomata miten kovin innoissaan Mila lähti mun kanssa treenaamaan ja oli kaikesta aivan täpinöissään. Leikkiminen onnistui hienosti ja Milalla oli superkivaa! Muistin itse leikittää Milaa, enkä vain antaa sen itse leikittää itseään. Lehtosen Sannan sanat "leikki alkaa siitä mihin palkka tippuu" on jääneet niin hyvin päähän! Ja toinen asia, et koiralla pitää olla koko ajan joku tehtävä kentällä, on jäänyt myös mieleen (myös kentälle mennessä ja sieltä lähtiessä). Mitenkä helppoa onkaan, kun koira on koko ajan mukana, eikä se saa tilaisuutta haahuilla omiaan.

Lopuksi treenasimme keppikujaa. Aluksi Mila yritti helpoimman kautta eli kiertämällä kepit. Parin toiston jälkeen homma alkoi luistaa ja sain Milan lähetettyä hyvin kepeille siten, että se kyttäsi eteenpäin niitä keppejä eikä mua. Jihuu!

Onneksi muistin varautua pimeään, sillä treenihallin ympäristö on pilkkopimeässä. Mukana oli heijastinliiviä, tasku- ja otsalamppua. Kyllähän oli mukavee kulkea lämppä- ja jäähdyttelylenkit, kun näki eteensä.

Ettan kanssa on lenkkeilyn lisäksi puuhailtu aivojumppaa ja vähän tokoa. Metsälenkeillä lelun etsimistä ym. Ajatella, Etta on ollut noin 2 kk pois agilityn parista. Onkohan se unohtanut jo kaiken? Maanantaina onkin sit taas fyssarilla käynti, ja mua pelottaa mikä tuomio sieltä tällä kertaa tulee. Kumpa ei kovin pahemmaksi ainakaan olis mennyt, että päästäis joskus vaikka treenaamaan.

 

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Paluu arkeen

Etta on toipunut leikkauksesta hienosti ja leikkaushaavat ovat parantuneet. Leikkauksesta on nyt reilu kaksi viikkoa, joten Etta sai luvan alkaa elää taas normaalisti. Kyllä helpotti kun ei tarvitse sen riekkumista olla koko ajan estämässä ja pihallekin saa päästää ilman hihnaa.

Ettalta lyheni myös turkki, mutta Mila säästyi vielä :) Näyttelyt johtavat edelleen 6-0.


Kansikuva sai tänään vaihtua talvisemmaksi. Oli sen verran komeat maisemat uusilla kotikonnuilla, että oli pakko napsia muutamia kuvia :) Harmi, että vasta ensi talvena päästää nauttimaan näistä maisemista ihan jatkuvalla syötöllä. 


lauantai 20. lokakuuta 2012

Tasapainoilua

Hierojan suosituksesta on nyt ostettu tasapainotyyny ja ensimmäiset testit sillä suoritettu. Treenataan siis tän keikkuvan tyynyn avulla koirien syviä lihaksia. Ja siinä sivussa vähän omistajankin :D Vähän meinasi Milan mielestä olla jännittävä tuommoinen kovasti keikkuva alusta, mutta hyvin se siihen alkoi takajalkojaan asetella. Kun tuli mun vuoro kokeilla omia vatsalihasjuttuja, Mila yritti tunkea tyynylle aina jos vain oli vähänkin mahdollista. Ihmetteli varmaan mitä ihmettä mä teen siinä päällä, kun hän nyt haluais sitä palkkaa! :D

Ettan reagtio tyynystä oli, kuten aina ennenkin kaikesta uudesta, että tulta päin! Tokikaan se ei kovin mielellään siihen molempia etujalkoja olisi laittanut. Takajalkoja ei edes yrittänyt tarjota, vaan nostin ne itse tyynyn päälle. Siinä sai sit tasapainoilla ja syödä muutaman namin. Etta sai olla tyynyn päällä vain hetken, ettei aiheuteta leikkaushaavalle mitään ongelmaa.

Leikkauksesta on nyt 8 päivää ja hyvin on neiti toipunut. Kävelyillä on vähän käyty ja jo parin päivän päästä saadaaankin ottaa tuo suojapuku pois.

Meinasin ajaa Milalta tänään turkin pois, mutta kovasti tekisi mieli lähteä tammikuussa Turun KV näyttelyyn ja moneen muuhunkin, että ehkä me kuitenkin se turkki kasvatetaan. Saa nähdä vain millaseen takkuun se menee kevääseen mennessä. Huokaus. Ja voi apuva niitä tulevia lumipaakkuja. Ehkä mä vielä harkitsen, heh.

Kuten kuvan muuttolaatikoistakin voi päätellä, kohta on muutto edessä. Puoli vuotta vuokra-asumista ja sit päästäänkin uuden Pohojalaastaloon herrooksi! Ai sitä autuutta. Iso pala kotimaata kelpaa varmasti koirillekin :)

maanantai 15. lokakuuta 2012

Sannan valmennus osa 2

Videokooste sunnuntain valmennuksesta:

Pätkä 1, Pätkä 2, Pätkä 3 ja Pätkä 4
 
Omaa pohdintaa viikonlopun treeneistä:
 
Onnistui
- Molemmilla hyvä fiilis koko ajan
- Milan motivaatio
- Leikkiminen
- Esteiden lukeminen

Kehitettävää
- Oman katseen pysyttävä koirassa!
- Milalle enemmän varmuutta irrota (tähän hyvä harjoitella käsi lähellä - koira lähellä ja käsi irtoaa - koira irtoaa + eteenlähetyksiä)
- Palkan sijoittaminen (aina koiran linjalle kohti seuraavaa estettä)
- Palkka koiralle kun se etenee vauhdilla, ei niin että pysähdytään palkkaamaan

Kuvat Riika-Maaria Mansikkamäki:





Kuvat: Minna Koivisto


 
  
 


 Ai niin, Milan säkäkorkeus on nyt aika tasan 42 cm, joten enempi kasvu on ei-toivottua! :)
 
Hierojalla käytiin tänään maanantaina. Selkä oli paljon parempi. Nyt paljon lihaskuntotreeniä takaosalle ja varsinkin syvien lihasten voimistamista. Uusi käynti joskus kolmen neljän viikon kuluttua samalla kerralla kun Etta seuraavan kerran menee.

lauantai 13. lokakuuta 2012

Sannan valmennus osa 1

Eilen perjantaina saatiin Lehtosen Sanna (MM-kisoissa 2012 vesikoira Seran kanssa) viikonlopuksi kouluttamaan meidän Perrotryskööläisiä. Parin tunnin teoriapaketti agilitystä alkajaisiksi ja kotitehtävä lauantaille (leikkimistä ja palkkaamisen harjoittelua eri tavoin).

Tänään päästiin sit treenailemaan koirien kanssa. Alkuun lämmittelyleikkiä koiran kanssa. Lisäksi muutamia takaakiertoja yms. Sit itse tehtävän pariin. Tutustuttiin ensin pussiin erikseen. Sen jälkeen esteitä lisäillen yksi kerrallaan ja lopuksi koko pätkä hyppy-hyppy-pussi-hyppy-mutkaputki.

 
 
 
Toinen harjoitus oli hyppy-mutkaputki-hyppy-hyppy-hyppy. Alun putkelle vienti tuotti ongelmia, kun luulin koiralta vähän liikoja. Hyppysuoralla katseen pitäminen koirassa tuotti hankaluuksi mulle, joten sitä pitää muistaa treenata paljon. Lisäksi pitää treenata enemmän tuota, että Milan pitää hypätä este vaikka mä irtoan toiseen suuntaan. Enemmän siis palkkausta.
 
 
 
 
 
 
Saatiin jälleen kotitehtävä huomiselle. Tällä kertaa enemmän omaa pohtimista konkreettisen harjoittelun sijaan. Mukava päästä taas huomenna treenaamaan!
 
Ps. Etta on tyytynyt kohtaloonsa ja yrittää parhaansa mukaan pitää tuota sukkaa päällänsä ilman ylimääräistä mutinaa. Onhan tuo nyt koirallekin mukavampi kuin sellainen muovikauluri. Ja kumpikaan koirista ei pääse haavaa nuolemaan. Eilen yritin ottaa jalasta pois tassusiteen, mutta se alkoi ihan järkyttävästi nuolla sitä kohtaa, missä letku on ollut, joten sai siteen takaisin. Oli muuten näkemisen arvoiset ajellut kohdat sekä mahan alla että tassussa. Tarttee ilmeisesti ajaa turkki alas kun sukan käyttö loppuu :D

perjantai 12. lokakuuta 2012

Onnistunut leikkaus

Keski-Suomen Eläinklinikalla on käyty ja Etta yrittää selvitä lääkekrapulastaan. Sterilointi onnistui hienosti. Leikkauksen aikana Ettalla oli todettu kuitenkin säännöllisiä sydämen eteisen ylimääräisiä supistuksia ja syke oli matala (30xmin). Leikkauksen aikana sitä siis lääkittiin ja leikkausta voitiin jatkaa normaalisti. Eläinlääkäri kehuikin heidän laitteitaan tehokkaiksi, kun ne huomaavat tarkasti tällaiset muutokset ja näin ollen leikkauksista tulee entistä turvallisempia.
 
Lääkäri suositteli tuollaista sukkaa kaulurin sijasta, varsinkin kun kotona on toinen koira. Näin kukaan ei pääse haavaa nuolemaan.
 
Automatka sujui ongelmitta. Kotona Mila oli aivan ihmeissään mikä Ettaa oikein vaivaa. Rassu käänteli päätään Ettan kitinöitä ihmetellessä :)
 


Loimi lämmittää

lauantai 6. lokakuuta 2012

Suunta parempaan

Aamulla käytin Ettaa taas Timosella käsittelyssä. Kroppa oli paljon vastaanottavaisempi kuin ensimmäisellä kerralla ja ranka jousti jo aivan eri lailla. Ei siis ihme, että ravilenkki jo onnistui paremmin viikolla.

Etta istui ensimmäisen 10 minuuuttia ihan hiljaa paikoillaan ja antautui käsittelylle. Siinä vaiheessa kun Jaana-Kaisa lähti viemään käsiä alaspäin, että kääntyi katsomaan sen päälle, et "Uskallatkin mennä sinne kipeään kohtaan". Siitä se piippaaminen taas alkoi, mutta selvästi Etta sanoi vain asiasta. Näin mukavaa käsittelyä ei ole aikaisemmin ollut. Ettan silmistä huomasi, varsinkin siinä alussa, että se nautti käsittelystä. Siis niskan alueen käsittelystä. Vaikka ei sitä olisi halunnut näyttääkään.

Alempana tekee kipeää, niin on hankala nauttia. Välillä Etta yritti taas riuhtoi itseään pois, mutta antoi lopulta käsitellä ne pahimmat kohdat. Paljon on jäykkyyttä jäljellä, mutta jotain muutosta jo onneksi parempaankin.

Ilokseni olen myös huomannut pari päivää sitten, että Ettan aineenvaihdunta on lähtenyt liikkeelle. Parsakaalista ja nokkosesta on siis ollu apua! Etta nimittäin näyttää ja tuntuu "laihtuneen" eli neste on lähtenyt lavoista/kyljistä pois.

Etta nukkuu reporankana käsittelyn jälkeen

Keskiviikkona käytiin vesikoiralenkillä. Menossa mukana Rommi, Vilkku, Paavo, Dama, Nena ja meidän koirut. Olipa yllättävää huomata, että Etta otti tilanteen melko rennosti. Jopa pieneen Nenaan tutustui tosi kivasti. Ylimääräinen möykkäily on jäänyt siis vähemmälle. Niin paitsi pikku-ukkoja tuli metsästä ja niille piti haukkua kovasti.
Dama haastaa Ettaa leikkiin
Tutkailin tätä kuvaa kotona ja alkoi hymyilyttää. Dama on medi-kokoinen, joten Mila on vielä alle rajan! Mahtavaa! :D
Pikkuinen Nena
 

maanantai 1. lokakuuta 2012

Bang-game ja muuta kivaa

Viime viikon lopulla Milan kanssa on harjoiteltu sylkkäriä, poispäinkääntöä, irtoamista ja takaakiertoja. Pikku hiljaa hyvä tulee. Niin ja tokoliikkeistä istumaan jäämistä ja sen sietämistä, että kävelen Milan taakse ilman että sen tarvitsee siirtää itseään.

Osteopaattisella hierojalla käytiin lauantaina 29.9. ja kyllä se vain sain Ettalta monta paikka aukeamaan. Rintarangan kohdalla joku "ylimenokohta" on jumissa ja samoin lanneranka. Öisin pitää pitää bottiloimea päällä ja huomenna tiistaina sais käyttää ravilenkillä (sikäli mikäli se onnistuu).

Milalla oli lanne jumissa ja sieltä aukesi Milan omalla avustuksella pari lukkoa. Kotiläksyksi tuli lanteen venyttelyä. Toivotaan Etta Milan istuma-asento tuosta paranee ja saada tämäkin neiti kuntoon.

Milalla oli eilen sunnuntaina 30.9. Sagi-treenit. Harjoiteltiin pieniä radanpätkiä 1-4, 5-7 ja 7-10. Mila oli hirmu pätevä tyttönen. Hypyt oli edelleen ilman rimoja, pituudessa oli vain yksi pala ja muurissa oli pystytolppien välissä speed pumpit. Näiden lisäksi katsottiin kontaktien tilannetta puomilla. Mila osasi hienosti taas tarjota kontaktiasentoa, vaikka sitä ei olla pitkään aikaan tehty.

Kotiläksyksi saatiin bang-game -harjoituksia keinulle. Lisäksi olisi hyvä harjoitella lisää laatikkoleikkiä ja peruuttamista. Jälkimmäistä ei olla vielä tehtykään.

Tänään maanantaina ennen omien treeenattavieni tuloa harjoittelin Milan kanssa tätä kotiläksyä. Mila oli ihan innoissaan kun sai "räiskiä" keinua alas siitä 5 cm korkeudelta. Tosi hyvin alkoi tarjota tähänkin kontaktiasentoa. Ihana huomata miten pentu itse pohtii mitä pitää tehdä ja toimii sitten. Nostin kerran lisää keinua ylöspäin, noin 10 senttiin maasta. Siihen sain muutamia kertoja Milan peruuttamaan niin että nosteli takajalat yksi kerrallaan kontaktille. Mahtavuutta! Lisäksi harjoiteltiin kontaktia puomilla, ja hyvin onnistui sekin. Nyt kun itse vielä muistaisi lisätä sen käskysanan harjoituksiin. Jotenkin sitä vain jää ihailemaan toista eikä muista edetä harjoituksessa :) Niin ja Maiju P. käski ehdottomasti mun siirtyä Milan sivulle (ts. puomin sivulle). Harvoihan sitä koiraa odotellaan radalla siinä puomin edessä.

Nii ja lisäsinhän vielä pallon häiriöksi treeniin. Sai palloa kyttäämällä luvan lähteä sanallisen käskyn jälkeen lelulle. Melko hyvin Mila keskittyi ja malttoi kontaktilla pysyä vaikka pudotin pallon kädestä.

Ettan leikkausaikaa siirrettiin päivällä eteenpäin työesteiden vuoksi. Sitten onkin hyvä olla syyslomaviikko kotosalla pitämässä potilas aisoissa :)

torstai 20. syyskuuta 2012

Tähystysleikkaus

Ettalle varattu strerilointiaika on nyt peruttu ja vaihdettu toiseen. Päivä pysyy samana, mutta lähden Jyväskylän Palokkaan Keski-Suomen eläinklinikalle. Siellä tehdään tähystyksellä strerilointeja ja haluan ehdottomasti sinne. Se on koiralle vähemmän kivulias ja paraneminen käy paljon nopeammin. Miksi en siis valitsisi helpompaa tietä :)

Etta sai tänään käyttöönsä upouuden Back On Track verkkoloimen. Tätä koitamme nyt pitää lenkeillä ja lenkkien jälkeen. Lisäksi Piira käski tuota tassusidettä laittaa lenkkien ajaksi, jotta ranne välttyisi väärältä liikkeeltä.

Lenkkeilyt vain ovat melko säälittävän näköistä touhua. Etta peitsaa jos mennään hiljaa ja laukkaa heti jos mennään reippaammin. Ravia ei sitten millään. Viikon päästä pääsee ressu taas käsiteltäväksi, josko sitten vähän taas helpottaisi.

Pieni Etta näytti ihan mini-hepalta, jolla on loimi päällä ja pinteli toisessa jalassa :DD Loimi oli muuten ihan loistava päälle, mutta aavistuksen kiristää Ettan maatessa kun hännän laittaa sieltä reiän kautta ulos. Häntää kun kuuluu kantaa terhakkaasti ylhäällä :) Pitänee muistaa ottaa häntä pois sieltä esim. häkissä loimea pidettäessä.


lauantai 15. syyskuuta 2012

Piiran luento

Tänään käytiin meidän vesikoirayhdistyksen järkkäämällä Leena Piiran luennolla ja kyllä kannatti. Ihan loistava luennoitsija ja ennen kaikkea todella hyvää asiaa koiran kivusta ja sen tunnistamisesta.

Luennon päätteeksi muutama koira pääsi Piiran käsittelyyn, mukaan lukien Etta.

Lopputulema on se, että Etta on todella jumissa. Rintarangan alue täysin jumissa, etujalkojen liikkuvuus huono. Lanne jumissa ja vinossa, si-nivel kiusaa. Niska todella jumissa (loukannut joskus). Varmasti on Ettalla ollut päänsärkyäkin. Vasemman etutassun ranne löysä ulospäin (loukannut joskus?). Lisäksi nämä ongelmat ovat aiheuttaneet sen, että oikean puolen kylkilihakset olivat paljon vahvemmat kuin vasemman puolen ja Etta istui vinossa. Leena nosti Ettan tassuja niin että oikea etutassu ja vasen takatassu ylös, niin Etta ei pystynyt seistä kunnolla vaan meni ihan kieroon selästä ja horjui. Kun vaihdettiin vasen etu ja oikea taka ylös, koira pysyi ihan tikkusuorassa selän mitalta ja nätisti tasapainossa. Selkä on todellakin rikki. Leena ihmettelikin miten näin nuori koira voi olla näin jumissa. Huokaus.

Lisäksi Ettalla oli kylkien kohdalla valtava määrä nestettä. Minähän laitoin Ettan laihdutuskuurille viikko pari takaperin, kun se oli yhtäkkiä lihonut. Ei se mitään läskiä siis ollut vaan nestettä. Aineenvaihdunta on siis todella heikossa jamassa. Suuri syy on huonon vedenjuonnin. Nyt tehtäväksi tuli saada Ettalle vettä keinoja kaihtamatta (lähinnä jotain hyvää makua veden joukkoon) sekä lisätä ruokaan nokkosta ja parsakaalta. 

Etta parka kiljui kivusta sitä käsitellessä. Tokikin se kiljuu muutenkin normaaliin tyyliin, mutta kyllä huomattiin selkeästi miten sitä sattui ne tietyt kohdat.

En enää ihmettele yhtään, miksi meidän käännökset agilitykentällä on niin laajoja enkä harjoittelusta huolimatta saa koiraa tiukasti kääntymään. Korkean stressitilan nostama adrenaliinitaso suoritusten aikana ei ole antanut Ettalle mahdollisuutta näyttää kipuaan :(

Rimat tippuvat siitä syystä, että lihaksisto, nivelet, ranka ym. eivät anna Ettalle mahdollisuutta koota itseään hyppyjen välillä.

Mistä näitäkään taas tiesi etukäteen. Hieroja, jolla me ollaan käyty ei tietenkään ole huomannut näin syvällisiä asioita. Kyllä taas huomaa eron hierojan ja osteopaatin välillä. Tästä lähtien aletaan käydä osteopaatilla säännöllisesti, että saadaan tämä koira taas kuntoon ja kivuttomaksi. Ensimmäisen ajan varasin heti kahden viikon päähän.

Luennolla Piira kertoi leikkimisestä koiran kanssa. Tästä lähtien meidän koirille ei heitetä palloa tai keppiä saati mitään pitkän matkan päähän. Äkkipysähdys lelua kiinni ottaessa voi aiheuttaa välilevyongelmia. Vetoleikkejä leikitään ainoastaan koiran tasossa, niin että koiran pää on sen rangan jatkeena. Näin säästytään jatkossa niskavaivoilta.

Lisäksi aletaan jumppaamaan koirien niska- ja selkälihaksia päivittäin Leenan ohjeilla.
____________________________________________________________________________

Milan kanssa olen treenannut takaakierto-persjättöjä, takaaleikkauksia ja sivuirtoamista. Muutama päällejuoksukin on siinä sivussa tehty. Takaakierrolle olen yrittänyt saada etäisyyttä, ettei tarvis itse ihan kiinni siivekkeeseen mennä.

Varasin Ettalle sterilointiajan lokakuun toiselle viikolle. Se tietääkin sitten hyvin rauhallista eloa muutaman viikon, että tikit pysyy kasassa.

Mila pääsee 13.-14. lokakuuta Lehtosen Sannan koulutukseen. Huomasin tuossa miettiessäni, että Milahan on jo yli 8 kk, apua mihin tämä aika rientää!

Huomenna olisi ollut kisat, mutta joudumme nyt jättää ne ja kaikki tulevatkin kisat väliin. Treeneihinkään en uskalla nyt mennä ennen kuin koira on varmasti kunnossa.

Saisko sitä ruokaa jo?

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Etta on symppis!

Oman seuran agilitykisoissa tänään hurahtikin koko päivä. Piirinmestaruudet ratkottiin ja Ettakin pääsi päivän päätteeksi 1-luokkaan starttailemaan.

Hyvällä fiiliksellä mentiin radalle, ja Etta oli melko rauhallinen omaa suoritusta odotellessa. Tänään oli taas vaihteeksi rimanräiskintä-päivä -> kolme alas. Toiseen putkeen vienti oli hiukkasta vaille menossa väärälle suulle, mutta just ehdin korjata. Sen jälkeen hypyn rima tuli alas varmaankin mun huonon sijoittumisen takia? Todella tyytyväinen olen suoritukseen kokonaisuudessaan rimoista huolimatta. Kontaktit oli hienot ja tällä kertaa en jäänyt pysäyttelemään vaan Etta sai vapautuksen heti. Tulos siis 15 ja aika -12.74. Hienosti siis ehdittiin alle ihanneajan :)


Etta ja mä saatiin lisäksi Symppis 2012 -palkinto, jonka siis tuomari sai valita. Kuulemma Etta oli niin hauska kun oli kova haukkumaan ja silti meni niin hienosti... tai jotain sinnepäin, en ihan tarkkaan kuullut/muista :D Kiitän ja kumarran joka tapauksessa.

Mila mittattiin Maijun kanssa ja saatiin mittaa jotain 40 ja 43 väliltä. Eli jos se nyt ei enää kasvais nii kyllä se varmaan mediksi jäänee :)

Huomenna onkin taas maanantaitreenit...

lauantai 1. syyskuuta 2012

Takajalat ovat löytyneet!

Kokeilinpa huvikseni Milalle opettaa etujalkojen nostamista lasten seisomajakkaran päälle. Siitähän se idea sitten lähti, kun Mila vahingossa käveli jakkaran yli. Koitettiinpa naksutella vain takajaloista. Ensin siitä pienestäkin hipaisusta ja lopulta ne osuivat molemmat jalat sinne aivan loistavasti. Mila hoksasi myös oikeasti omistavansa takajalat, koska osasi taaksepäin ne nostella jakkaran päälle. Vau! Vähänkö huippufiilis, et osasin koiralle opettaa jotain tällaista.

 
 
Tästähän on pelkästään vain apua opetettaessa Milaa kontaktiesteille. Vaikka osaahan se jo nytkin niillekin tarjota kontaktia. Ajattelin vielä hioa tätä asentoa niin että kun tätä oikeaa paikkaa on vahvistettu riittävästi, alan vaatia sitä nokkimista myös tähän harjoitukseen.
 
Milan veljen blogista sain hyvän idean kun katselin jotain heidän koulutusvideotaan. Siellä nimittäin kouluttaja sanoi, että koira vapautetaan vasta silloin kun se pää pysyy maassa tai alkuun juuri sillä hetkellä kun on nokkimassa. Ihan hyvä tietää tässä vaiheessa jo tämä, ettei tarvi opettaa uudelleen.
 
Harmitti eilen kun ei ollut edes kännykkää mukana iltakävelyllä. Nimittäin olisi saanut niin hienon kuvan meidän pikku-Cesarista! Elsa käveli koirakuiskaajan elkein koirat nätisti molemmin puolin vierellä kulkien, kädet rentona ja pää pystyssä :D Yritetään toisella kertaa napsata tästä kuva!
Samaisella kävelyllä vastaan tuli nainen borderterrierinsä ja lastenvaunujen kanssa. Oli ihana huomata, että tämä nainen koulutti koiraansa (liian paljon tulee piittaamattomia taluttajia räyhä-koiriensa kanssa vastaan). Meidän sopivan hidas tahti antoi heille mahdollisuuden treenata vetämättä olemista ja ohitustilanteessa koira otti hienosti istuen kontaktia pyynnöstä ohjaajaansa! Etta ja Mila kulkivat Elsan kanssa hienosti ohi. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun Elsa sai ohittaa toisen koirakon omiaan taluttaen. Minä olin kuitenkin heidän ja toisen koirakon välissä ja kyttäsin koiria mahdollisen väärän käytöksen varalta. Etta kyllä osaa vallanmainiosti ohittaa, mutta Mila on vielä sellainen hötkyilijä, ettei malttaisi millään ohitella tutustumatta. :)
 

torstai 30. elokuuta 2012

Pentutreeneissä

Eilen pentutreenailtiin Milan, auspai Lennyn, lappor Maltin ja borcol Robinin kanssa. Olihan meidän pennut taas ihan hassuja, mutta todella taitavia kukin.

Milan kanssa sählättiin alkuun, koska sillä oli niin kiire lelulle ettei keskittynyt ja minä ohjasin hassusti. Vaihdettiin harjoitusta ja johan taas sujui :)


 
 
Sunnuntaina 2.9. olisi sitten Ettan kanssa yksi kisa meidän piirinmestaruuskisojen jälkeen. Maanantaista 3.9. alkaen meidän kouluttaja vaihtuu, jännä nähdä millaisia treenejä on luvassa.

lauantai 25. elokuuta 2012

Näyttelyhumussa

kuva: Riika-Maaria Mansikkamäki
 
Mila oli Seinäjoen ryhmänäyttelyssä tänään 25.8. ROP-pentu!!!
 
Tanya Ahlman-Stockmarin (tuomari) arvostelu:
 
"Oikeat rungon mittasuhteet omaava, selvä sukupuolileima. Oikeat pään mittasuhteet, riittävä kuono-osan vankkuus. Riittävä raajaluusto, hyvä rintakehä. Rodunomaisesti kulmautunut. Ylälinjan tulee vakiintua iän myötä. Liikkuu vielä hieman ahtaasti takaa. Kauttaaltaan feminiininen. Hyvä käytös."
 
Lisää kuvia Riika-Maarian ottamia kuvia näyttelyistä:
 
 


Mila oli ihan loistava kehässä. Liike ravatessa oli yhtä iloisen lennokasta kuten aina ja tuomarin tullessa katsastamaan hampaita ym. Mila syöksyi pussailemaan :) Verrattuna mätsärikokemuksiin, Mila otti tilanteen kuitenkin paljon rauhallisemmin, mikä oli ihan fiksu veto. Edestakaisin liikkeitä häiritsi hieman ohi lentänyt karvapallo, jonka Mila yritti tietysti suuren saalisvietin omaavana koirana ottaa kiinni :D

Todella tyytyväinen saa tähän pentuseen olla. Ensi kerran näyttelyihin mennään keväällä, sillä hieno turkki ajettiin alas näyttelyn jälkeen.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Sarin koulutus

Sari Heinonen tuli taas kouluttamaan meidän seuran koirakoita. Me oltiin mukana nyt toista kertaa ja ei voi kun sanoa, et Sari on ihan mahtava kouluttaja. Palautetta tulee niin hyvästä kuin huonostakin suorituksesta, tykkään!
Etta kävi kierroksilla, niin kuin aina. Rimoja lenteli vähän siellä täällä, kun ei koira ehtinyt itseään koota. Yllättävässä tilanteessa hakee esteitä (vääriä!), ja irtoaa todella hyvin eteenpäin. Jopa pituus "tyhjän päälle" onnistui ihan loistavasti. Ekalla kierroksella kontaktit oli ihan loistavat, sitten Etta ei malttanut oikein pysähtyä. Muutoin ihan loistavaa työtä. Vielä kun itse sais itsestään irti enemmän ja muistaisi ohjata kunnolla virheistä huolimatta tai ennen kaikkea välttääkseen niitä :D

Tässäpä sitä olikin vähän sählinkiä alkuun ja keinun jälkeisellä hypyllä Etta meni väärää kautta, mutta onnistuihan se noinkin :)

Seuraavat menot normitreenien lisäksi:

15.8. Match Show -> Mila
16.8. Agility epikset -> Etta
25.8. Näyttely -> Mila
26.8. Sagi-valmennus -> Mila
2.9. Agilitykisat -> Etta
15.9. Leena Piiran luento aiheesta koiran kipu ja sen tunnistaminen + Leenan hierottavaksi toinen koirista
16.9. Agilitykisat -> Etta

Lokakuulla mahdollisesti vähän himmaillaan sitten Ettan menoa.. tällä tietoa varaan lokakuun tietämille sterilointiajan. Se tietäneekin vähintään kuukauden taukoa kaikesta suuremmasta riehumisesta. Mitenhän sekin onnistuu?

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Agilityä ja uintia

Maijun sagi-valmennus tiistaina 24.7. Keppitreeniä ja viiden hypyn suoraa.
Sivuirtoaminen kepeillä

Supervauhtia!

Anders Kronqvistin koulutuksessa lauantaina 28.7.

Ensin harjoiteltiin hypylle kaksi jarrutusta, jotta saadaan koira kiertämään hyppy kolme vasemmalta puolen. Oikein taitavasti Mila juoksi suoraan käteen saamaan palkan ja kun jarru oli kunnossa, saikin se lelupalkan hypyn jälkeen ja edelleen vasta hypättyään kolmannen hypyn. Harmittavasti näitä ei ole videolla.

Harjoiteltiin tähän myös toista ohjauskuviota eli kolmoshypyn kierto toista kautta. Muutaman palkkaamisen jälkeen Mila hienosti ymmärsi idean. Olen kyllä näitä takaakiertoja harjoitellut, mutta en koskaan tässä kulmassa, joten oli oikein hyvä harjoitus meille molemmille. Muun muassa mun ohjauksessa oli jotain sanottavaa.


Eilen sunnuntaina 29.7. käytiin uittamassa koiria ja saatiin Vaasasta Niilo ja Marjokin mukaan. Niilo olikin kasvanut sitten viime näkemän Milaa suuremmaksi. Pennuilla oli oikein kivat leikit keskenään :) Myös Etta innostui vähän leikkimään Niilon kanssa, ainakin vetoleikkiä.





Tänään maanantaina 30.7. harjoiteltiin agilityä omin päin, sillä normi treenit oli peruttu. Ettan kanssa tein jotain pientä koukeroa ja kepeille sivuirtoamista. Milan kanssa harjoiteltiin takaaleikkausta ja kuljetusta putkesta kolmelle hypylle. Hienosti sujui! Lisäksi Mila sai tehdä kontaktin alastuloa. Voi valtava miten ylpeä olin tästä pennusta, kun se tarjosi mulle kontaktia kävelemällä itse alastulolle ja katsoen "saisko sitä palkkaa!" Olin itse tällä välin siis passiivisena tekemättä yhtään mitään. Hienoa nähdä miten koira ajattelee itse ja toimii sen jälkeen :)

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Lomareissun kuvasatoa

Maanantain agilitytreenit meni Ettalla vähän päin prinkkalaa. Syy siihen, miksi koira teki "mitäsattuu", selvisi illalla -> valeraskaus. Etta alkoi puolustaa petiään Milalta, alkoi hoivata pientä vinkupossua ja vinkui itse sille ja se suussaan. Nisät paisuksissa ja maitoa valuu. Lisäksi päälle todella outo käyttäytyminen ja rähjääminen toisille, varsinkin Milalle. Onneksi ystävällinen homeopaattimme ehti tiistaina ottaa meidät vastaan ennen lomareissun alkamista. Etta sai kahdenmoista ainetta, joiden pitäisi tehota valeraskauteen ja toisen niistä erityisesti siihen vinkumiseen ja stressaantumiseen.
Jäi sitten ilmoittamatta Etta kisoihin elokuun alkuun, sillä haluan tehdä muutamat "normaalit" treenit ennen kisoja ja nyt ei olisi ehditty.

Tiistaina Mila sai tehdä valmennuksessa viiden hypyn suoraa ja keppejä. Kepit tehtiin vähän Milaa leveämmällä kujalla ja verkkojen kanssa. Hienosti Mila päästeli täysillä :)

Keskiviikkona lähdettiin koko perhe reissuun Turunseudulle Rymättylään ja Naantaliin. Koirat pääsi yhdessä isäntäväen kanssa uimaan mereen. Ensimmäistä kertaa mentiin uimaan niin, ettei koirille heitelty mitään. Jopa Etta alkoi uida tyytyväisenä pitkin poukamaa (Mila tietenkin vana vedessä perässä) ja keksi monenlaista puuhaa rannalla. Milakin ui varmasti 15 minuuttia, mikä olikin loistava treeni/lenkki sille päivälle.

Ettakin tahtoo maistaa vadelmaa
Torstaina käytiin Turun keskustassa mätsärissä ja sinne olikin lähtenyt muutama muukin...
Mila ilmoitettiin pieniin pentuihin ja lopputuloksena sinisten kolmas. Hienosti siis palkinnoille yli 30:n koiran joukosta. Paikalla oli myös Liisa (kasvattaja) parin koiransa kanssa sekä muita Bonachón-kasvatteja. Ilkka (kasvattaja) huristeli moottoripyörällään vielä iltamyöhään mökillemme Milaa katsomaan ja hyvin tyytyväiseltä vaikutti kasvattiinsa :)




Mila yrittää saada Incaa ja Liinua leikkimään
Etta tekee tuttavuutta Miin ja Namun kanssa

Tänään lähdettiin kotimatkalle ja poikettiin vielä Liisan ja Ilkan luona. Koirat pääsivät Namun kanssa vähän leikkimään.

Namu tykkää kun Elsa paijaa



Huomenna lauantaina olisi Andersin koulutus, mutta taidan vaihtaa koiraa, eli näillä näkymin Mila saa lähteä treenaamaan. Ettan mielialasta kun ei vielä ole varmuutta..

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Näyttelytreeniä

Kurvasimme lomanalun kunniaksi mätsäriin Kauhajoelle. Paikka oli mitä mukavin, mutta kylmä tuuli haittasi. Mila hävisi parillensa saaden sinisen nauhan. Sinisten kehästä tuli kuitenkin voitto ja mukavana yllärinä pääsy BIS-kehään. Mila oli jo todella väsynyt eikä olisi millään jaksanut seisoskella. BIS-kehään saapui yhteensä seitsemän koiraa ja Mila pääsi lopulta sijalle kolme. Ihan mahtavaa! Yksi tuomareista kehui useaan kertaan Milan tempperamenttia :) Liikkeet oli ihan mukavat, mutta hirveä hössöttäminen ensimmäisen tuomarin kohdalla. Loput kaksi meni jo paremmin. Mila on vaan edelleenkin niin vallaton ja hassu.




Väsynyt, mutta uusista palkintoleluistaan onnellinen, pentu malttoi hienosti odotella isäntäväen pitäessä lounastaukoa. Mila jopa nukahti kerälle tuohon ja viis veisasi ohi kulkevista ihmisistä. On se vaan niin <3

Ettan ongelmien kanssa painiminen jatkuu, mutta toivo elää edelleen...

Maanantaina olisi luvassa Ettan treenit, tiistaina Milan valmennus ja lauantaina Ettalle Anders Kronqvistin koulutus. Siinä välissä käydään lomareissulla Turussa moikkailemassa kasvattajaa ja toivottavasti myös ainakin Milan sisaruksia :)