perjantai 30. syyskuuta 2011

Syysuutisia

Tämän viikon keskiviikon agilitytreenit onnistuivat oikein hyvin. Tein ihan omanlaisen piirroksen radasta, joten mittasuhteet saattaa heittää miten sattuu. Kakkoshypyn ja putken väliin piti tehdä persjättö (ensin koitettin valssata) sekä putken ja neloshypyn väliin sama juttu. No eka persjättö onnistui kyllä, mutta toista en edes lähtenyt yrittämään. En olisi ikinä ehtinyt ennen Ettaa kiertämään sitä aitaa. Päädyin sitten juoksemaan suoraan neloshypyn taakse ottamaan Ettan vastaan ja sainkin sen hienosti kääntymään heti suoralle linjalle kohti vitoshyppyä ja sieltä yhä kutoselle. Tuli niin hyvä mieli onnistuneista treeneistä! Harmi ettei saatu mitään videolle, kun akku oli yllättäen tyhjä.

Kontaktejakin harjoiteltiin ennen treenejä. Etta kävi niin ylikierroksilla, että ehkä olisi ollut parempi harjoitella vasta treenien jälkeen. Täytynee kokeilla mikä vaikutus sillä olisi.
Lähdettiinpä tänään vaihteeksi mummolaan katsomaan isännän työmaata ja puuhailemaan metsään. Oli kerrassaan ihana syksyinen ilta. Etta nautti täysillä kun sai mennä viilettää pitkin kuivaajan pihaa ja metsää sekä etsiä sinne kymmenen kertaa piilotettua lelua. Välillä joutui neiti pysähtyä salaman välkkeeseen, mutta sitten taas jatkettiin :) Tietysti piti taas traktorissakin pyörähtää!

















































keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Takaisin treeneihin

Ettan juoksujen jälkeen päästiin taas vihdoin treenaamaan oman ryhmän kanssa. Olipahan mukavat treenit, vaikka ei sen kummoisempia kiekuroita harjoiteltukaan. Mukava kuitenkin huomata, että Etta irtoaa edelleen hienosti. Vielä on vain harjoittelun alla se, että minäkin saan irrota ilman että Etta siitä häiriintyy.

A:n kontaktin oli neiti unohtanut vallan, joten niihin tarvitaan taas tehokuuri.

Kolmen viikon päähän olen varannut yksityistunnin Anders Stens'n koulutukseen. Kiva päästä ihan yksin treenaamaan, vaikkakin se maksaa aika paljon. Tarkoitus olisi kuitenkin alkaa käydä yksityiskoulutuksissa ehkä noin joka toinen kuukausi, tai riippuen siitä miten kukkaron nyörit antaa myören :D

Allergiatestituloksetkin saapuivat tuossa viikolla jenkeistä ja muutamia positiivisia tuloksia sieltä tuli. Katsotaan nyt ajan kanssa miten niiden välttämistä aletaan noudattaa, mutta näin alkuun ajattelin ainakin pysytellä erossa kielletyn listan aineista. Sika, kaura, merilevä, herne ja maissi oli muun muassa vahvasti positiivisten listalla. Ja tietysti ne pöly-ja varastopunkit, joiden nyt tiedettiinkin lähes varmasti listalta löytyvän.


sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Medikoira jäi haaveeksi

Niinhän siinä sitten kävi, että Herralan Ritva mittasi Ettan eilen maksiksi. Sentin pari jäi mitta roikkumaan ylös maasta, joten virallinen korkeus on siinä 44-45 cm. Ja mikä yllättävää, Ettaa ei ahdistanut tilanne lainkaan, vaan se seisoi ryhdikkäästi koko ajan. Kisakirjaan mittaustulosta ei saatu kirjattua, koska ei ollut vaadittava 18 kk ikä vielä täynnä. No, tietääpä nyt alkaa nostaa rimoja pikku hiljaa sinne maksikorkeuksiin.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Raunioleiri

Kaksi päivää vietetty raunioleirillä oppimassa taas paljon uutta. Olihan mahtavaa päästä kokeilemaan koiran toimivuutta tällaisessa ympäristössä. Aikaisemmin ei koskaan oltu harjoiteltu henkilöetsintää, jos en tiennyt yhtään mitä odottaa.

Vaan niinhän meidän super-nuuskija innostui vallan tästä työstä ja kaikki maalimiehet löytyivät ennen pitkää. Etta käytti todella hyvin ilmavainua ja meni rohkeasti hankaliinkin paikkoihin, jopa pieniin pimeisiin putkiin. Kertaakaan ei tainnut maalimiestä pelätä, vaan otti ilolla vastaan tarjotut namit.

Kettistä testattiin myös. Etta innostui vähän turhan paljon agility-esteiltä vaikuttavista esteitä, joten siltä osin menin vähän huonosti kun oli virtaa liikaa. Muutoin Ettaa ei paljon eri pinnat (metalliritilä, pelti..) haitannut, vaan meni rohkeasti joka paikkaan minne ohjattiin.

Tuosta linkistä pääsee katsomaan kuvia:
https://picasaweb.google.com/111742225652753589066/Rauniot2011#

torstai 8. syyskuuta 2011

Koulutusta Turussa

Eilen koitti vihdoin se päivä, että päästiin Turkuun koulutukseen. Eipä kaduta, että tuli lähdettyä. Nyt tiedän tasan tarkkaan miten valtavasti meillä on vielä tehtävää, ennen kuin voidaan edes haaveilla kisoihin menosta (jotka on toivottavasti jo ens kesänä).

Eihän mulla ollut käsitystä edes siitä, että nykyään koiraa ohjataan linjoja pitkin, ei esteille. Whaat? No selvisihän sekin asia heti esteillä 1-3 :D Ja koira todellakin kääntyy kun sitä ohjaa oikein, eikä sinnepäin. Mihinkähän suohon sitä olisi joutunut ilman, että joku tästä mua valaisi.

Opin myös paljon omaa kropan käyttöä, mihinkä sain pariin kertaan oikein kädestä-pitäen-opastusta, kun ei meinannut maalaanen tajuta mihinkä jalat ja kädet asetellaan ;D

Laitanpa tähän muutaman videon, josta käy ilmi hyvin se 1) kuinka myöhässä ohjaaja voi olla, kun jää varmistelemaan turhaan ja 2) kuinka koiralle on mieluisampaa jättää este lukitsematta = suorittamatta ja juosta ohjaajan perään. Onneksi saatiin tähän hyvät keinot miten voidaan jatkossa ruveta koiralta vaatimaan, että se este mikä näytetään, on myös suoritettava huolimatta siitä, mitä ohjaaja tekee.

Ja katsokaa miten hyvin osaan ensimmäistä kertaa tehdä niisto-sokkarin esteellä 3!




Tällä videolla näkyykin sitten hyvin selvästi se, että Etta ei lukitse näyttämiäni esteitä:





Nyt oli jo edistyneempi esteiden suorittaminen (lukuunottamatta riman pudotusta). Käytettiin käskyn vahvisteena lelua:


Yritän ohjausliikettä, jonka nimeä en enää muista, ja olen pahasti myöhässä esteen jälkeen. Huh, kyllä voi olla hankalaa:


Sama uudelleen, ja nyt jopa ehdin. Vahvisteena taas lelu esteen taakse:

Kiitokset Ilonalle näistä videoista!
Ainiin ja tulipa hyviä tuloksia Kennelliitosta! Ettan lonkat A/A ja kyynärpäät 0/0! Jihuu!